Tulosta

Strategiasta - akateemisen johtajan pohdiskelua




Professori, KTT Sami Saarenketo
-MBA-ohjelman akateeminen johtaja


Häntä heiluttaa koiraa

Jokainen valistunut liikkeenjohtaja ymmärtää, että yrityksellä tulee olla strategia. Hyvin formuloitu strategia auttaa suuntaamaan organisaation resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla perustuen yrityksen kyvykkyyksiin ja toisaalta puutteisiin, ennakoiden muutoksia ympäristössä sekä varautuen kilpailijoiden siirtoihin.  

Kuitenkin johtava strategiaguru, McGill-yliopiston strategiaprofessori Henry Mintzberg totesi jo vuonna 1994 kirjassaan ”The Rise and Fall of Strategic Planning”, että strateginen suunnittelu on kriisissä. Suunnittelusta on tullutkin häntä, joka heiluttaa koiraa: Yritykset suunnittelevat enemmän kuin tekevät ja kadottavat samalla herkkyyden toimintaympäristön muutoksille ja erityisesti asiakkaiden kuuntelemiselle. Tämän seurauksena haluttuihin tuloksiin ei enää päästäkään, kyky innovointiin kuihtuu ja kilpailukyky alkaa heikentyä.

Harvard Business Review:ssa vuonna 1996 ilmestyneessä provokatiivisessa artikkelissaan toinen paljon siteerattu strategikko Michael E. Porter kysyy: ”What is strategy?” ja suomii samalla yritysjohtoa ja konsultteja (mutta yllättävää kyllä, ei akateemikkoja) siitä, että nämä sekoittavat turhan usein strategian ja operatiivisen tehokkuuden. On helppo yhtyä Porterin näkemykseen, että operatiivinen tehokkuus (re-engineering, benchmarking, laatujohtaminen, jne.) ei sinänsä voi lopulta johtaa parhaimmuuteen vaan ainoastaan samanlaisuuteen kilpailijoiden keskuudessa.  

Strategia-käsitettä on käytetty lukuisilla eri tavoilla eri yhteyksissä. Monet tietävät, että käsitteen juuret ovat sotilasorganisaatiossa. Termi ”strategos” tulee antiikin Kreikasta ja tarkoittaa sodan johtamisen taitoa. Strategisen johtamisen kehitys on siis lähtenyt liikkeelle sodankäynnin tarpeista. Kun kaupunkivaltio aloitti sodan toista valtiota vastaan, valittiin sotatoimien johtoon strategi. Antiikin kreikkalaisten ohella varhaisin strategisen johtamisen kehittäjä oli luultavasti kiinalainen sotapäällikkö Sun Tzu, joka korosti voiton tavoittelussa pyrkimystä saavuttaa päämäärä ilman suuria taisteluja.  

Pureutumatta syvemmälle näihin noin 500 eKr alkunsa saaneisiin näkemyksiin, voidaan strategiaa tänä päivänä tarkastella esimerkiksi Mintzbergin esittämistä viidestä eri näkökulmasta (five P’s: plan, ploy, pattern, position, perspective). Mintzbergin mukaan strategia on:

(1) suunnitelma, joka on tiedostettu ja kontrolloitu ajatteluprosessi;

(2) juoni, jota hyödynnetään organisaatioiden kilpailutilanteessa;

(3) toimintamalli, joka syntyy ajan kuluessa vakiintuneista tietoisista ja tiedostamattomista käyttäytymismuodoista;

(4) organisaation asema (markkinoilla), joka voidaan saavuttaa myös soveltamalla edellä esitettyjä strategioita;

(5) perspektiivi, joka painottaa strategian abstraktia luonnetta. Tärkeää on, että organisaation toimijoilla on yhteinen perspektiivi, kyse on näin ollen kollektiivisesta tietoisuudesta.  

Viime aikoina lehdistössä on alettu puhua yhä enemmän huippuosaajista ja osaamisesta näyttää tulleen useiden yritysten strateginen, salainen ase. Tämä näkyy myös strategiakirjallisuudessa, jossa viimeisen vuosikymmenen aikana keskeisiksi vetureiksi ovat nousseet osaamiseen, kyvykkyyksiin ja resursseihin perustuvat strategiateoriat. Kontrastina Porterin positiointikoulukunnalle (rakenna asemasi markkinoilla ja suojaa sitä kilpailijoilta) nämä näkemykset rakentuvat käsitykselle, että yrityksen kestävä kilpailuetu on saavutettavissa pitkälti sen sisäisten tekijöiden; ydinosaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisen kautta.  

Strategisen johtamisen merkityksen voidaan olettaa kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Stanfordin strategiaprofessorin, Kathleen M. Eisenhardtin mukaan haasteen luo kuitenkin se, että aiemmin liiketoimintaympäristön ollessa yksinkertainen ja paremmin ennustettavissa, yrityksillä oli varaa monimutkaisiin strategioihin.  

Nykyisin liiketoiminnan muututtua yhä monimutkaisemmaksi, tarvitaan yksinkertaisempia strategioita, ”strategy as simple rules”. Dynaamisessa ympäristössä toimittaessa (ja alati liikkuvaan maaliin tähdättäessä) on kaikesta huolimatta hyvä muistaa erään menestyvän suomalaisen pörssiyrityksen toimitusjohtajan lausahdus: ”Johonkin on uskottava, yritys ei voi muuttaa strategiaansa joka päivä.”


Professori, KTT Sami Saarenketo
-MBA-ohjelman akateeminen johtaja